blondi kyselee tyhmiä

[Jippo]

Millä tavoin "datapaketti" tietää, että milloin sen pitää pysyä lähiverkossa
tai milloin sen pitää siirtyä reitittimen ulkopuolelle Internet-maailmaan?

[Jaakko Nurminen]

Post by Jippo
Millä tavoin "datapaketti" tietää, että milloin sen pitää pysyä lähiverkossa
tai milloin sen pitää siirtyä reitittimen ulkopuolelle Internet-maailmaan?

Se tietää sen siitä että kohdeosoite ei sisälly aliverkkomaskin host-osaan,
jolloin paketti lähetetään oletusyhdyskäytävään (reititin).

[Jippo]

Kiitos kaunis pikaisesta vastauksestasi:)

Osasit jopa selittää niin yksinkertaisesti, että minäkin tajusin.:)) Oletko
harkinnut opettajaksi ryhtymistä?

Osaisitko vielä seuraavassa auttaa:
Miten "pakettien" kulku eroaa toisistaan lähiverkossa ja Internetissä ?

Opettaja antoi huomiseksi kolmisenkymmentä kysymystä ja muut on hoidossa....
Ei tajunnassa mutta paperilla:O

Vielä kerran kiitos!
-jippo-

[Jaakko Nurminen]

Post by Jippo
Miten "pakettien" kulku eroaa toisistaan lähiverkossa ja Internetissä ?

Eipä se taida periaatteessa juurikaan erota. Internet on yhtälailla
reititinverkko, on vaan vähän laajempi kuin lähiverkko. Fyysiset yhteydet
voivat olla kuparia, kuitua tai linkkejä, jopa satelliitteja mutta ei sillä
medialla ole oikeastaan merkitystä, ei se paketti tiedä missä mediassa
mennään, se tietää vaan että tuolta lähdettiin ja tuonne pitäisi päästä
tämän datan kanssa.

[Jippo]

Kiitos taas avusta.
Hyvää jatkoa ja kauniita unia:)

-jippo-

Post by Jaakko Nurminen

Post by Jippo
Miten "pakettien" kulku eroaa toisistaan lähiverkossa ja Internetissä ?

Eipä se taida periaatteessa juurikaan erota. Internet on yhtälailla
reititinverkko, on vaan vähän laajempi kuin lähiverkko. Fyysiset yhteydet
voivat olla kuparia, kuitua tai linkkejä, jopa satelliitteja mutta ei sillä
medialla ole oikeastaan merkitystä, ei se paketti tiedä missä mediassa
mennään, se tietää vaan että tuolta lähdettiin ja tuonne pitäisi päästä
tämän datan kanssa.

[Ari Saastamoinen]

Post by Jippo
Miten "pakettien" kulku eroaa toisistaan lähiverkossa ja Internetissä ?

Lähiverkossa lähettävä konee katsoo ARP-cachestaan, josko se tietäisi
vastapään ARP-osoitteen (MAC-osoite, HW-osoite, mitä nimeä tosta
kukakin käyttää) käyttäen ARP-protokollaa. Ja saatuaan vastauksen
lähettää sen IP-paketin ethernet-pakettina osoittaen sen kyseiselle
ARP-osoitteelle.

Jos vastapää taas on lähiverkon ulkopuolella, niin paketti sitten
lähetetään (reititystaulujen perusteella) jollekin reititinkoneelle,
joka sitten hoitaa sen jonnekin eteenpäin. (Tuo reititin taas on
samassa lähiverkossa tuon lähettävän koneen kanssa, joten sen kanssa
sitten jutellaan kuten muidenkin lähiverkon koneiden kanssa)

[JL]

Post by Jippo
Millä tavoin "datapaketti" tietää, että milloin sen pitää pysyä lähiverkossa
tai milloin sen pitää siirtyä reitittimen ulkopuolelle Internet-maailmaan?

Yhdellä kurssilla opetetaan asiaa seuraavasti - ohessa siis tiukka
tiivistys miten Ethernet ja IP liittyvät toisiinsa:


1) Lähtötilanteessa lähettävä laite tietää yleensä seuraavat
asiat: oman Ethernet-osoitteensa, oman IP-osoitteensa ja sitä
vastaavan verkkopeitteen (eli netmaskin), oletusreitittimen, DNS
palvelimet, sekä kohteen IP-osoitteen.

Jos kohteesta tiedetään vain nimi, niin aito/numeerinen IP-osoite
on selvitettävä DNS protokollalla nimipalvelimien kautta, mutta
ei juututa nyt tähän...

Ethernet-osoite tunnetaan myös nimellä MAC-osoite ja sillä tarkoitetaan
sitä Ethernet-verkkokortin/-liitynnän osoitetta, jolla laite/liityntä
kyseisessä lähiverkossa tunnistetaan ja erotetaan muista laitteista.
Missään Ethernet-verkossahain ei saa/saisi olla samalla MAC-osoitteella
varustettuja laitteita, eli osoitteen pitäisi olla/oletetaan olevan
uniikki. Tämä osoite ei näy kyseisen aliverkon ulkopuolelle, mutta sitä
tarvitaan Ethernet-verkon sisällä pakettia välitettäessä, kuten kohta
selviää :)


2) PC tekee loogisen AND operaation omalle ja kohteen IP-osoitteelle.
Tämän tuloksena laitteella on kaksi IP-tason verkko-osoitetta,
joita verrataan keskenään.


3.1) Jos kohdassa 2) saadut verkko-osoitteet ovat identtiset/yhtä suuret,
niin laite tietää/luulee kohteen olevan samassa aliverkossa, missä
se itsekin on kytkeytyneenä.

Jos kohteen Ethernet-osoite ei ole selvillä (ARP-välimuistissa,
jonka sisällön muuten näkee Windowsissa komennolla "arp -a") niin
se pitää selvittää ARP protokollan avulla.

Tämän jälkeen laite tietää kohteen Ethernet-osoitteen ja voi
välittää IP-paketin Ethernet-kehyksen sisällä suoraan kohteelle.
Täysin kytkentäisessä Ethernet-verkossahan liikenne ei näy muille
kuin lähettäjälle ja vastaanottajalle, mutta Ethernetin toiminte
onkin sitten taas toinen (pitkä) juttu, jota ei juututa nyt siihen.


3.2) Jos kohdassa 2) saadut verkko-osoitteet eroavat toisistaan, niin
laite tietää/luulee tietävänsä, että kohde on jossain toisessa
IP-verkossa, kuin mihin se on itse liitetty,

Tällöin paketti välitetään verkon fiksuimmalle tölkille, eli sille
(oletus-)reitittimelle, jonka tehtävänä on välittää IP-paketteja
eteenpäin/verkosta toiseen.

Jotta se IP-paketti saadaan reitittimelle sitä Ethernettiä pitkin,
niin lähettäjän pitää tietää se reitittimen Ethernet-osoite, mikäli
sitä ei laitteen ARP-välimuistista jo löydy. Tähän selvittämiseen
käytetään myös sitä ARP protokollaa...

Tässä vaiheessa paketti pistetäänkin sitä Ethernet-verkkoa pitkin
reitittimelle, joka välittää sen sitten omien IP-tason tietojen eli
reititystaulunsa mukaan eteenpäin.

Näin IP paketti siis etenee hyppy/reititin kerrallaan kohti kohdetta,
joskus perille päästen ja toisinaan sitten taas ei. Jokaine matkan
varrelle osuva reititin kun tekee paketille aina omat "laskelmat"
ja päätökset, jonka johdosta samalle yhteydelle kuuluvat paketit
saattavat kiertää maailmalla ihan eri laitteiden/verkkojen/reittien
kautta :)


Muiden protokollien kanssa, joita voidaan käyttää lähiverkossa/Ethernetissä,
toiminta onkin sitten hieman erilaista. Tosin niitähän ei juurikaan enää
tarvita, kun Windows osaa hoitaa homman IP:n kanssa/päällä...

Toivottavasti ei ollut liian tekninen/epämääräinen selostus.
Päiwänjatkoja.

[JL]

...ja pitihän tähän tietenkin yksi ajatusvirhe saada, eli seuraava

Post by JL
2) PC tekee loogisen AND operaation omalle ja kohteen IP-osoitteelle.
Tämän tuloksena laitteella on kaksi IP-tason verkko-osoitetta,
joita verrataan keskenään.

2) Laite tekee loogisen AND operaation omalle ja kohteen IP-osoitteelle
oman verkkopeitteen/netmaskin kanssa (eli "OMA-IP AND NETMASK"
ja "KOHDE-IP AND NETMASK"). Tämän tuloksena laitteella on kaksi
IP-tason verkko-osoitetta, joita verrataan keskenään.

[Juha]

Todella hyvä vastaus!

Post by JL

Post by Jippo
Millä tavoin "datapaketti" tietää, että milloin sen pitää pysyä lähiverkossa
tai milloin sen pitää siirtyä reitittimen ulkopuolelle

Internet-maailmaan?

Post by JL
Yhdellä kurssilla opetetaan asiaa seuraavasti - ohessa siis tiukka
1) Lähtötilanteessa lähettävä laite tietää yleensä seuraavat
asiat: oman Ethernet-osoitteensa, oman IP-osoitteensa ja sitä
vastaavan verkkopeitteen (eli netmaskin), oletusreitittimen, DNS
palvelimet, sekä kohteen IP-osoitteen.
Jos kohteesta tiedetään vain nimi, niin aito/numeerinen IP-osoite
on selvitettävä DNS protokollalla nimipalvelimien kautta, mutta
ei juututa nyt tähän...
Ethernet-osoite tunnetaan myös nimellä MAC-osoite ja sillä tarkoitetaan
sitä Ethernet-verkkokortin/-liitynnän osoitetta, jolla laite/liityntä
kyseisessä lähiverkossa tunnistetaan ja erotetaan muista laitteista.
Missään Ethernet-verkossahain ei saa/saisi olla samalla

MAC-osoitteella

Post by JL
varustettuja laitteita, eli osoitteen pitäisi olla/oletetaan olevan
uniikki. Tämä osoite ei näy kyseisen aliverkon ulkopuolelle, mutta sitä
tarvitaan Ethernet-verkon sisällä pakettia välitettäessä, kuten kohta
selviää :)
2) PC tekee loogisen AND operaation omalle ja kohteen IP-osoitteelle.
Tämän tuloksena laitteella on kaksi IP-tason verkko-osoitetta,
joita verrataan keskenään.
3.1) Jos kohdassa 2) saadut verkko-osoitteet ovat identtiset/yhtä suuret,
niin laite tietää/luulee kohteen olevan samassa aliverkossa, missä
se itsekin on kytkeytyneenä.
Jos kohteen Ethernet-osoite ei ole selvillä (ARP-välimuistissa,
jonka sisällön muuten näkee Windowsissa komennolla "arp -a") niin
se pitää selvittää ARP protokollan avulla.
Tämän jälkeen laite tietää kohteen Ethernet-osoitteen ja voi
välittää IP-paketin Ethernet-kehyksen sisällä suoraan kohteelle.
Täysin kytkentäisessä Ethernet-verkossahan liikenne ei näy muille
kuin lähettäjälle ja vastaanottajalle, mutta Ethernetin toiminte
onkin sitten taas toinen (pitkä) juttu, jota ei juututa nyt siihen.
3.2) Jos kohdassa 2) saadut verkko-osoitteet eroavat toisistaan, niin
laite tietää/luulee tietävänsä, että kohde on jossain toisessa
IP-verkossa, kuin mihin se on itse liitetty,
Tällöin paketti välitetään verkon fiksuimmalle tölkille, eli sille
(oletus-)reitittimelle, jonka tehtävänä on välittää IP-paketteja
eteenpäin/verkosta toiseen.
Jotta se IP-paketti saadaan reitittimelle sitä Ethernettiä pitkin,
niin lähettäjän pitää tietää se reitittimen Ethernet-osoite, mikäli
sitä ei laitteen ARP-välimuistista jo löydy. Tähän selvittämiseen
käytetään myös sitä ARP protokollaa...
Tässä vaiheessa paketti pistetäänkin sitä Ethernet-verkkoa pitkin
reitittimelle, joka välittää sen sitten omien IP-tason tietojen eli
reititystaulunsa mukaan eteenpäin.
Näin IP paketti siis etenee hyppy/reititin kerrallaan kohti kohdetta,
joskus perille päästen ja toisinaan sitten taas ei. Jokaine matkan
varrelle osuva reititin kun tekee paketille aina omat "laskelmat"
ja päätökset, jonka johdosta samalle yhteydelle kuuluvat paketit
saattavat kiertää maailmalla ihan eri laitteiden/verkkojen/reittien
kautta :)
Muiden protokollien kanssa, joita voidaan käyttää

lähiverkossa/Ethernetissä,

Post by JL
toiminta onkin sitten hieman erilaista. Tosin niitähän ei juurikaan enää
tarvita, kun Windows osaa hoitaa homman IP:n kanssa/päällä...
Toivottavasti ei ollut liian tekninen/epämääräinen selostus.
Päiwänjatkoja.
--
JL